rakennusperinto.fi

Kaupungeissa pyritään maankäytön tiivistämiseen, ja jos ns. lähiökauden tavoitteita, rakennuskantaa ja miljöötä ei tunneta kunnolla, on vaarana että uudisrakentaminen hämärtää alueiden ominaispiirteet ja ajankuva katoaa. Tampereen lähiö- ja aluerakentamiskohteiden arvojen ja muutoksensietokyvyn selvittäminen arvioitiin kiireelliseksi tehtäväksi, jotta rakennusperintöä osataan vaalia ja täydennysrakentaminen suunnitella sopivalla tavalla.

Raportissa kuvataan tamperelainen rakentaminen kansallisessa viitekehyksessä ja tarkastellaan ajan rakentamistapaan johtaneita tekijöitä. Kustakin inventoidusta asuinalueesta kirjattiin alueen historia ja rakentuminen, maisema- ja aluerakenne, viheralueet sekä rakennuskannan ominaispiirteet. Arvotuksen kriteereinä käytettiin alueellista yhtenäisyyttä, paikallista identiteettiä, ympäristö – ja arkkitehtonisia arvoja.

Kartoilla arvot esitetään värein: Punaisella osoitetaan muutoksille herkät, aikakautensa edustavat asuinalueet ja alueiden osat, joissa korttelirakenne, ympäristö ja rakennuskanta ovat säilyneet, ja sinisellä aikakaudelleen tyypilliset asuinalueet/alueiden osat, joissa korttelirakenne on säilynyt.

Kun asuntoja tarvittiin paljon ja nopeasti

Nopea väkiluvun kasvu toisen maailmansodan jälkeen johti Tampereella laajaan asuinrakentamisen, aluksi keskustan tuntumaan. 1940-luvun pientalokaavoja käsiteltiin 1960-luvulla uudestaan, ja Ruotulan, Peltolammin ja Multisillan omakotitontit vaihtuivat rivitalojen, lamellitalojen ja tornitalojen väljiksi kokonaisuuksiksi.

Joukkoliikenne ja autojen määrän kasvu mahdollistivat asumisen ja työpaikkojen sijainnin eri puolilla kaupunkia. Tampereen asukasmäärä kasvoi ja asuntopulan torjumiseksi tuli rakentaa enemmän, nopeammin ja edullisemmin. Siirryttiin betonielementtitekniikkaan perustuvaan teolliseen rakentamiseen. Lähiöiden rakentaminen perustui suurelta osin aluerakennussopimuksiin, joissa kaupunki vastasi kaavoituksesta ja rakennusliike talojen ja kunnallistekniikan rakentamisesta. Ruotula rakennettiin näiden periaatteiden mukaan 1963-66. Väljästi rakennetulla alueella on sekä pientaloja, rivitaloja, lamelleja että pistetaloja. Ruotulan kanssa samaan aikaan suunniteltiin niin ikään pienimittakaavainen Tohloppi. Varsinainen lähiörakentaminen alkoi pian tämän jälkeen Tesoman Ristimäellä ja Kaukajärven alueella.

Suunnitteluperiaatteet muuttuvat jatkuvasti

Inventoiduilla alueilla voidaan havaita suunnitteluperiaatteissa tapahtuneet muutokset. Ruotula edustaa Otto-Iivari Meurmanin opetusten mukaista intiimiä puutarhakaupunkiajattelua, Kaukajärven ensimmäinen vaihe ja Lentävänniemi Helsingin Pihlajamäestä tuttua plastista sommittelua, jolle oli ominaista pitkien lamellien ja korkeampien pistetalojen vaihtelu. Professori Olli Kivisen luomaa ns. keuhkokaaviota, joka perustui liikenteen eriyttämiseen ja keskeisten alueiden vihervyöhykkeeseen, on toteutettu mm. Peltolammin, Multisillan ja Lentävänniemen alueilla. Jyväskylän Kortepohjasta alkanutta ns. kompaktikaupungin mallia sovellettiin Tampereella ensi kertaa Kaukajärven toisen vaiheen rakentamisessa.

Tampereen kaupungilta selvitystyötä tekivät ja ohjasivat arkkitehti Karoliina Laakkonen-Pöntys, arkkitehti Pia Hastio, projektiarkkitehti Jouko Seppänen ja Pirkanmaan maakuntamuseosta kulttuuriympäristön asiantuntijana tutkija Hannele Kuitunen. Konsulttina toimi Pöyry Finland Oy projektipäällikkö arkkitehti Jarmo Lukan johdolla. Selvitystyön veti alikonsulttina tutkija Lauri Putkonen. Pöyryltä työhön osallistuivat FM Minna Lehtonen, arkkitehti Arto Huovila, maisema-arkkitehti Eeva Rapola ja arkkitehti Sanna Karppinen.

Selvitys laadittiin marraskuun 2009 ja helmikuun 2010 välisenä aikana ja se liittyy Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen Tampereella(EHYT) –työhön, jonka tavoitteena on etsiä asuntorakentamiseen soveltuvia alueita olemassa olevaa kaupunkirakennetta täydentäen ja jatkaen.

MLI

Tampereen keskustan ulkopuolisten 1960- ja 1970-luvun asuinalueiden inventointi ja arvottaminen
Tampereen kaupunki . Kaupunkiympäristön kehittäminen . Maankäytön suunnittelu . 2010
Pöyry Environment Oy

Tampereen keskustan ulkopuolisten 1960- ja 1970-luvun asuinalueiden inventointi ja arvottaminen