rakennusperinto.fi

Minna Komulainen kuvaa muuttuvan maaseutumaiseman suunnittelua, metsäestetiikkaa, osallistuvaa suunnittelua ja maisemaan vaikuttavia tekijöitä. Metsänhoidon ohjeet ovat olleet samanlaisia metsän sijainnista riippumatta, eivätkä huomioi maisemarakennetta, joten ne tuottavat monotonista maisemaa.

Minna Komulainen kartoitti kahdeksan kulttuurimaisema-alueen muutosprosesseja eri puolilla Suomea: Ruissalossa, Kolilla, Melalahdessa, Häntälässä, Peränteellä, Naapurinvaaralla, Vuokatissa ja Tipasojalla. Hän löysi 11 erilaista metsämaisematyyppiä, jotka tulisi huomioida metsäsuunnittelussa. Maisema-analyysien tuottamaa tietoa verrattiin suunnitteluprosessiin liittyneisiin maisema-arvostustutkimuksiin, jotka toivat esiin eroavuuksia maisematyyppien visuaalisessa herkkyydessä.

Metsähakkuun sijainnilla kaukomaisemassa on huomattavaa merkitystä. Avohakkuun jälkeinen tila koetaan herkästi maisemavauriona erityisesti matkailualueilla. Maisema-arvostustutkimuksen vastaajat, maanomistajat, matkailijat ja metsäammattilaiset, pitivät mäen lakimetsiä herkempinä hakkuille kuin rinnemetsiä. Hakkuun sijoittaminen vaakasuoraan rinteeseen koettiin maisemallisesti hyväksytympänä kuin pystysuora hakkuu.  Kulttuurimaiseman reunaan sijoitettua pellon metsitysalaa pidettiin parempana kuin peltojen keskellä kasvavaa taimikkoa.

Eri metsämaisematyypit huomioon ottamalla voidaan korostaa alueen luonteenomaisia piirteitä ja vähentää maankäytön konflikteja muiden käyttömuotojen, kuten matkailun kanssa. Metsämaisematypologia voi toimia työvälineenä kestävien kehitysstrategioiden sekä maisemanhoitomallien laatimiseksi maisemallisesti arvokkaiden metsäalueiden suunnitteluun.

Tammikuussa Aalto-yliopiston teknillisen korkeakoulun arkkitehtuurin osastolla hyväksytty väitöskirja on maisema-arkkitehtuurin koulutusohjelman ensimmäinen väitöskirja. 

Minna Komulainen
Forestscapes – Forest Landscape Typology as an Integrated Planning Process Tool. 194 s., 32  €,  ISBN 978-951-651-286-3.