rakennusperinto.fi

Wager tarkastelee kohteita yhteiskunnallisen tilanteen valossa. Sisällissota oli jättänyt rajut jäljet Kuusankoskelle. Kymin Osakeyhtiö oli Suomen suurimpia yrityksiä ja sen kansantaloudellinen merkitys oli suuri. Tehtaan johto oli oikeistolaista, ja tehtaanjohtaja oli surmattu 1918. Arkkitehdin tehtävä oli tukea yhtiön strategiaa oikeanlaisella arkkitehtuurilla, joka viestitti yhtiön vallasta. Teollisuusrakennusten julkisivussa käytettiin kuitenkin perinteistä ja turvallista punatiiltä. Helsingin kaupunki puolestaan halusi korostaa lihantuotannon hygieenisyyttä ja tehokkuutta rakennuksen pelkistetyllä ja toiminnallisuutta korostavalla arkkitehtuurilla. Kaupunki kamppaili väestön kasvun ja lisääntyneen elintarvikkeiden tarpeen tuomien ongelmien kanssa, ja halusi viestittää olevansa moderni ja luotettava elintarvikkeiden tuottaja.

Wagerin mukaan Liljequistillä oli kyky ymmärtää ja tulkita tilaajan toiveita. Liljequistin suunnittelu oli ongelmanratkaisua, jossa arkkitehdin rooli oli toimia osana asiantuntijatiimiä. Teollisuuslaitosten suunnittelun lähtökohtana oli tuotantoprosessi, jonka toimivuus pyrittiin varmistamaan rakennusten arkkitehtuurissa. Erityisesti Voikkaan tehtaan uudistus oli tuotannon kannalta merkittävä: eri paperintuotantovaiheet sijoitettiin saman katon alle toimivaksi kokonaisuudeksi yhdysvaltalaisten ja kanadalaisten esikuvien mukaan.  Teurastuslaitoksen suunnittelu puolestaan perustui tiiviiseen yhteistyöhön laitoksen johtajan, eläinlääkäri Hannes Tallqvistin kanssa. Liljequist ja Tallqvist tekivät jopa opintomatkoja ulkomaille yhdessä. Hygienian ja työolojen kannalta merkittävä uudistus Helsingin teurastuslaitoksessa oli Köningsbergin ja Kööpenhaminan mallien mukaan toteutettu mahantyhjennyshuone, jossa teuraseläinten mahansisältö huuhdottiin suoraan viemäriin – aiemmin mahansisältö oli jouduttu kuljettamaan junalla pois.

FL Henrik Wager väitteli Helsingin yliopistossa 4.11. Väitöskirja Teollisuuden ja yhteiskunnan palveluksessa: Arkkitehti Bertel Liljequist (1885 - 1954) tuotantolaitosten suunnittelijana maailmansotien välisenä aikana on luettavissa verkossa E-thesis -palvelussa.

PM

Teollisuuden ja yhteiskunnan palveluksessa: Arkkitehti Bertel Liljequist (1885–1954) tuotantolaitosten suunnittelijana maailmansotien välisenä aikana.