Rakennusperinto.fi -logorakennusperinto.fi

Kirja uudemmasta suomalaisesta kirkkoarkkitehtuurista ilmestyi

25.8.2006

 Keskiaikaiset kivikirkot ja vanhemmat puukirkot tunnetaan Suomessa jo aika hyvin, samoin muutama Alvar Aallon kirkko ja Temppeliaukion kirkko. Tähän väliin jää kuitenkin runsaasti hienoja kirkkorakennuksia, joita tehdään tunnetuksi vasta ilmestyneellä julkaisulla Suomalaista kirkkoarkkitehtuuria 1917–1970.

 Pitkään kirkkojamme tutkinut ja niiden säilymisen ja hoidon edistämiseksi työtä tehnyt erikoistutkija Marja Terttu Knapas esittelee asiantuntevasti viisikymmentä kirkkoa. Lisäksi hän kirjoittaa kirkkoarkkitehtuurin kehityksestä eri vuosikymmenillä. Hän ohjaa lukijan katseen kirkkotiloihin, joissa hieno taidekäsityö ja taideteokset yhdistyvät korkeatasoiseen arkkitehtuuriin.

 Kirkoilla on myös kiinnostavia syntyhistorioita: teollisuusyritykset rakensivat teollisuusyhdyskuntiin mm. Mänttään ja Kuusankoskelle kirkkoja. Yrityksen panos näkyi usein myös sisätilojen koristelussa. Jälleenrakennuskauden aikaisia kirkkoja rakennettiin lahjoitusten turvin, ulkomaan valuutalla seurakunnat ostivat kahvia ja kardemummaa ja lisäsivät näin käytettävissä olevaa rahaa. 

Myös teologia vaikutti rakentamiseen: 1920-luvulla haluttiin palata isien kirkkoon ja yksi tapa oli perinteinen kirkontorni ja toisaalla kuoriosan korottaminen muuta kirkkosalia korkeammalle. Se aiheuttaa nykyisin muutospaineita, sillä jokaisella pitäisi olla esteetön pääsy alttarille. Yhteiskunnan maallistuminen 1960- ja 70-luvulla taas johti haluun sopeuttaa kirkkorakennus vaatimattomasti ympäristöön. Myös kirkon toiminnat laajenivat ja kirkkoihin alettiin liittää muita tiloja, jopa voimistelusali. Toisaalta betoniarkkitehtuuri johti myös innovatiivisiin rakenteisiin kuten esim. Kannelmäen kirkossa.

 Monia näkökulmia kirkkorakennukseen

Kirjailija Pekka Suhonen kuvaa artikkelissaan millaisia kiistoja uuden muotokielen, modernin suoraviivaisuuden tuleminen kirkkoihin aiheutti. Arkkitehti Sirkkaliisa Jetsonen taas eläytyy kirkon arkkitehtuuriin, siihen miten kirkko on hiljentymisen tila, valon ja varjon tyyssija. Se ulottuu ylevänä korkeuksiin, mutta on toisaalla helposti lähestyttävä turvallinen paikka, jossa elämän tärkeimmät vaiheet saavat kauniit puitteet.

 Kirja on runsaasti kuvitettu ja kuvat ovat pääosin uusia. Soile Tirilän valokuvia täydentävät yliarkkitehti Martti Jokisen ja valokuvaaja Esko Toivarin sekä seurakuntien luovuttamat valokuvat.

 Suurin osa esitellyistä kirkoista on suojeltu

Suomen kirkkolaki suojelee kaikki ennen vuotta 1917 rakennetut kirkot. Museovirastossa ryhdyttiin laatimaan valikoimaa nuoremmista kirkoista, jotka olisi myös syytä suojella. Kirjassa esitellään nämä valitut kohteet ja suurin osa niistä on nyt suojeltu. Valikoima perustuu uudemman kirkkoarkkitehtuurin laajan arviointiin ja asiantuntijakeskusteluun, johon Marja Terttu Knapaksen kanssa osallistuivat mm. yliarkkitehti Martti Jokinen ja arkkitehti Tommi Lindh. Kirjan on kustantanut Museoviraston rakennushistorian osasto.

MLI

 Lisätietoja kirjasta (Museovirasto)

 Kirjassa esitellyt kirkot paikkakunnittain



hyvinkaa230.jpg
Aarno Ruusuvuoren suunniittelema Hyvinkään kirkko vihittiin 1961. Marja Terttu Knapas, MV/RHO.

meilahden230.jpg
Meilahden kirkon suunnitteli Markus Tavio ja se valmistui 1954. Soile Tirilä, MV/RHO.

taulum230.jpg
Elsi Borgin suunnittelema Taulumäen kirkko valmistui 1929. Soile Tirilä, MV/RHO.