Etusivu » News kirjat » Kallion kirjasto on palvellut vuodesta 1912
Kallion kirjasto on palvellut vuodesta 1912
30.8.2007
Punatiilisen Kallion kirjaston suunnitteli arkkitehti Karl Hård af Segerstad. Sen historia alkaa kuitenkin jo 1889 perustetusta yksityisestä Sörnäisten Kansankirjastosta, joka toimi alkuun raittiusruokalan yhteydessä. 1899 se siirtyi kaupungin haltuun, ja muutaman vuoden kuluttua alettiin puuhata omaa taloa. Tutkija Jyri Viljan kirja Kallion kirjastosta kertoo elävästi kirjaston syntyvaiheista ja rakentamisajankohdan tilanteesta. Hän esittelee tarkasti rakennuksen, sen arkkitehtuurin sekä melko tuntemattomaksi jääneen arkkitehdin.
Kallion työläiskaupunginosa syntyi nopeasti aivan 1800-luvun lopulla. Sen umpikorttelit rakennettiin alkuun puusta, mutta 1900-luvun alussa asutus tiivistyi kivisten kerrostalojen myötä. Työläiskaupunginosaan rakennettiin melko nopeasti kirkko, kansakoulu ja kirjasto. Jyri Vilja näkee ne selvästi ideologisen valtiokoneiston työkaluina, joiden avulla valtaapitävät levittivät omaa ideologiaansa. Viime vuosisadan vaihteessa nimittäin uskottiin, että kirjoja lukemalla opitaan ”…tuntemaan ja ihailemaan suuria miehiä ja naisia ja heidän tekojaan, ja sen sijaan että lähtisivät elämään ilman ihanteita tai halvoin ja halveksittavin ihantein ja saastutetuin mielikuvin, mieltyvät he hyödylliseen ja jalostavaan lukemiseen…”
Helsingin ensimmäinen kaupunginarkkitehti jäi melko tuntemattomaksi
Karl Hård af Segerstad oli valittu Helsingin ensimmäiseksi kaupunginarkkitehdiksi 1907, ja kirjaston suunnittelutehtävä siirtyi työn aloittaneelta Waldemar Aspelinilta hänelle. Hård af Segerstad piirsi kirjastoa varten kolme erilaista suunnitelmaa, aluksi niin että rakennuksessa sijaitsisi myös työväenopisto.
Rakennus on neliönmuotoinen, vain takana on puolipyöreä uloke ja julkisivussa on ulos vedetty keskiosa. Kaksikerroksisen rakennuksen kivijalka on graniittia ja siellä on pohjakerros, katolla lisäksi ullakko. Vilja luonnehtii rakennuksen edustavan myöhäistä jugendia, jossa symmetrinen sommittelu jo ennakoi alkavaa klassismia.
Kasvavassa kaupungissa kaupunginarkkitehdille riitti töitä. Karl Hård af Segerstadin aikaa leimasivat erityisesti kaupungin sairaaloiden ja kansakoulujen rakentaminen. Kaupunginarkkitehti valvoi rakennushankkeita ja suunnitteli talousrakennuksia, pääasiassa rakennukset olivat muiden arkkitehtien suunnittelemia. Itse hän suunnitteli mm. Hakaniemen kauppahallin, Ratakadun koulun ja poliisiaseman, Eläintarhan urheilupaviljongin ja Talvipuutarhan puutarhurin asunnon. Hän toimi kaupunginarkkitehtina aina vuoteen 1921, jolloin hän siirtyi päätoimisesti rahatoimikamarin sihteerin virkaan.
MLI
Jyri Vilja, Kallion kirjasto ja kaupunginarkkitehti Karl Hård af Segerstad. Helsingin kaupunginmuseon tutkimuksia ja raportteja 2/2007. Helsinki 2007.
