Rakennusperinto.fi -logorakennusperinto.fi

Herttoniemen kartanokylästä tuli kaupunginosa

30.9.2008

Herttoniemen kaupunginosalla on rikas menneisyys. Se ulottuu muinaisista asukkaista ja keskiajan kylästä kartanoaikaan ja sittemmin lähiöelämään. Helsingin kaupunginmuseon julkaisemassa kirjassa tutkija Eva Packalén käsittelee Herttoniemen historiaa.

Herttoniemen kylä kuului seudun vanhimpiin kyliin. Sen ytimessä olivat vuosisatoja kartanot, joita edustaa edelleen Herttoniemen kartano hienoine puistoineen. Sen sijaan maatalot ja viljelymaisemat ovat suurelta osin kadonneet. 

Helsingin kaupunki osti kartanon maat 1919. Sataman ja satamaradan rakentaminen 1930-luvulla synnyttivät alueelle teollisuutta. Vuoden 1946 suuressa alueliitoksessa Herttoniemi liitettiin Helsinkiin. Sodanjälkeinen asuntopula ja uudenaikainen kaupunkisuunnittelu synnyttivät Herttoniemen lähes asumattomiin metsiin ja kallioille yhden maan ensimmäisistä asumalähiöistä, jota pidetään yhä onnistuneena ja viihtyisänä. 

Yhteistyössä Herttoniemi-seuran kanssa toteutettu teos käsittelee myös Herttoniemen uusinta kehitystä. Metro mullisti liikenneyhteydet 1980-luvulla ja lyhensi matka-ajan keskustaan muutamiin minuutteihin. Sataman poistuminen vapautti tilaa uudelle tiiviin kaupunkimaiselle Herttoniemenrannan asuinalueelle. Myös teollisuusrakennusten hallitsema osa kaupunginosasta on muuttumassa moderniksi yritysalueeksi. 

Eva Packalén, Herttoniemi. Kylä, kartano, kaupunginosa. Helsingin kaupunginmuseon tutkimuksia ja raportteja 2/2008. ISBN 978-952-223-154-3. 184 sivua. Hinta 24 euroa. 

herttoniemi1.jpg
Monia vaiheita kokenut kartano on ollut Herttoniemen ytimessä keskiajalta lähtien. R. Roos noin 1930, Helsingin kaupunginmuseo.

herttoniemi2.jpg
Herttoniemen lähiö rakennettiin helpottamaan sodanjälkeistä asuntopulaa. Lapsia ja lastenvaunuja Karhutiellä 1950-luvulla. Eino Heinonen, Helsingin kaupunginmuseo.