Etusivu » News kirjat » Ähtärin kulttuuriympäristöohjelma avaa monia mahdollisuuksia
Ähtärin kulttuuriympäristöohjelma antaa monia mahdollisuuksia
16.11.2009
Ähtärin kulttuuriympäristö on kehittynyt vesireittien varrelle Suomenselän maisemiin. Monipuolisista maisemista Peränteen viljelty kulttuurimaisema, kirkonseutu, tehdasmiljööt, rautatieympäristöt ja metsäopetuksen Tuomarniemi on luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaiksi. Tänä vuonna valmistunut Riitta Jaakkolan kirjoittama Ähtärin kulttuuriympäristöohjelma Vesiteitä kyliin ja kirkolle kuvaa kunnan kulttuuriympäristöjä ja ohjaa niiden vaalimiseen.
Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) edellyttää kulttuuriperinnön huomioon ottamista kaikessa maankäytön suunnittelussa ja rakentamisessa. Jotta tämä voidaan tehdä, tarvitaan tietoja kulttuuriympäristön kehittymisestä, nykytilasta ja sen erityispiirteistä sekä arvoista. Kulttuuriympäristöohjelman laatiminen aloitettiin Ähtärissä 2005 ja se valmistui tänä vuonna.
Riitta Jaakkola on jakanut ohjelman kolmeen osaan. Menneisyys-osa kertoo kulttuuriympäristön kehittymisestä: asuttamisesta, maankäytön ja elinkeinojen historiasta. Nykyisyys-osa kuvaa kulttuuriympäristön nykytilaa, ja tulevaisuus-osa käsittelee kulttuuriympäristön hoitoa. Kulttuuriympäristöstrategia asettaa tavoitteet ja määrittelee toimenpiteet. Lisäksi esitetään mahdollisia kulttuuriympäristöä sivuavia hankeaideoita.
Ohjelman tekoa varten Ähtärin rakennettu ympäristö kartoitettiin kokonaan ja tarkemmin inventoitiin 20 ympäristöä. Kartoitus rajattiin asuin- ja päärakennuksen rakentamisajankohdan mukaan ennen vuotta 1940 rakennettuihin kohteisiin. Jälleenrakennuskauden rakennuskantaa tarkasteltiin alueittain.
Ohjelmasta on iloa ja hyötyä koko kunnalle
Jo valmistelussa tehtiin yhteistyötä koulujen kanssa, sillä kulttuuriympäristöohjelma on myös opetuksen tietopaketti. Laatimisvaiheessa asukkaille järjestettiin yleisötilaisuuksia ja sitä esiteltiin paikallis- ja maakuntalehdissä ja alueradiossa. Kulttuuriympäristöohjelmasta arvioidaan olevan hyötyä myös elinkeinoelämälle ja matkailun kehittämiselle. Ohjelmaan on koottu keinoja ja rahoituslähteitä kulttuurimaiseman, ympäristön ja ympäristön hoidon hankkeiden rahoitus- ja avustusmahdollisuuksista. Ohjelman tavoitteena on myös innostaa ja opastaa asukkaita ja maanomistajia omaehtoiseen kulttuuriympäristön hoitamiseen.
Kirja on runsaasti kuvitettu, eri rakennusosia on nostettu myös erikseen esiin. Näin ovista: ”Ovi on rakennuksen osa, johon on ikkunoiden ohella kiinnitetty erityistä huomiota. Ovessa yhdistyy puusepän osaaminen ja aikansa vaikutteet. Ähtärin vanhimmat säilyneet ovet tehtiin muutamasta pystylaudasta, jotka kiinnitettiin yhteen poikkipienojen avulla. Lautaoven rakenne oli heikko, laudat halkeilivat ja lautojen väliin jäi rakoja. Ulko-ovia ryhdyttiin paneloimaan, usein paneeli oli leveää ja kauniisti profiloitua. Kirkoissa esiintyvä pari-ovi otettiin käyttöön.
Paneloitu ulko-ovi säilytti suosionsa 1800-luvun loppuun. Säätyläisten asunnoista levinnyt ovityyppi; peiliovi yleistyi 1800-luvun lopulla, kun teollinen valmistus lisäsi tarjontaa ja ovien malleja. Peiliovi, joka koostuu kehyksestä ja yhdestä tai useammasta peilistä, on rakenteeltaan huomattavasti lautaovea kehittyneempi. Funktionalismin ovimalli oli yksinkertainen, ulkopinta peitettiin kapealla pystypaneelilla. Lukot ja helat olivat aikanaan hyvin arvokkaita. Siksi ne saattavat vanhassa rakennuksessa olla huomattavasti vanhempia kuin itse ovi ja jopa itse rakennus."
Kulttuuriympäristöohjelman laatimiseen saatiin varoja Euroopan yhteisön rakennerahastoista. Työhön osallistuivat Ähtärin kaupungin lisäksi Länsi-Uudenmaan ympäristökeskus ja Etelä-Pohjanmaan liitto.
Ähtärin kulttuuriympäristöohjelma on verkossa Ähtärin kunnan sivuilla:
VESITEITÄ KYLIIN JA KIRKOLLE
Ähtärin kulttuuriympäristöohjelma
Riitta Jaakkola
ISBN 978-952-99465-2-5, 162 s.
Ykkös-Offset Oy, Vaasa 2009
