rakennusperinto.fi

Kadun- ja paikannimet ovat aina syntyneet tarpeen mukaan, ja niillä on oma historiansa, jota Turun museokeskuksen julkaisema uusi teos Turun katuja ja toreja, nimistöhistoriaa keskiajalta nykypäivään selvittää. Runsaasti kuvitettu teos sisältää mielenkiintoisia ja harvoin nähtyjä kuva-aarteita vanhasta Turusta. Vanhat, aina 1600-luvulta lähtien olevat, värilliset kartat on julkaistu isoina ja selkeinä. Lisäksi kirjassa on havainnollistavia karttoja, joiden avulla selviää missä Turun vanhat kadut aikanaan sijaitsivat.

Keskiajalla ja 1600-luvulla aiheet kadunnimiin otettiin spontaanisti vanhasta paikannimistöstä ja läheisistä merkittävistä rakennuksista. Saman korttelin katunimistö viittasi usein korttelin nimeen. Samalla kadulla saattoi toisaalta olla useita nimiä. Vanhojen katujen sijainnin selvittämiseksi tätä julkaisua varten on tehty karttoja, joissa keskiaikainen katuverkosto on sijoitettu nykykartan päälle.

Mitä nimet kertovat

Kadunnimien alkuperää selvitettäessä on tullut esille mielenkiintoisia ja hauskojakin seikkoja. 1600-luvulla joen itäpuolella nykyisen Aurasillan läheisyydessä sijaitsi mm. Katinhäntä-niminen katu, jolla nimestään huolimatta ei ole mitään alkuperää kissojen kanssa. Katinhäntä on suomenkielinen väännös ruotsinkielisestä käsitteestä gatända eli kadunloppu. Samppalinnankaan nimi ei ole yksiselitteinen. Aina 1930-luvulle asti nimi on kirjoitettu sen alkuperäisessä muodossa Sampalinna. Sampa on tarkoittanut rajamerkkiä ja linna merkinnyt alkujaan mäkeä, jolla on puolustuslinnoitus. Sampalinnan alkuperäinen merkitys on siis ollut "rajakiven mäki".

Turun katuja ja toreja -teos ei keskity pelkästään kadunnimien historiaan, vaan aluksi professori Tauno Perälän kirjoittamassa artikkelissa selvitetään miten Turun kaupunkialue on muodostunut. Tätä täydentää FT Juhani Kostetin artikkeli Turun asemakaavallisesta kehityksestä vuoden 1827 paloon asti. Tämän artikkelin runsaana kuvituksena ovat vanhat kartat, jotka ovat olleet myös erinomainen lähde vanhan nimistön selvittämiselle.

Turun suurpalossa v. 1827 vanha keskiaikainen kaupunki katosi. Arkkitehti Engelin palon jälkeen laatiman ruutuasemakaavan myötä katosivat myös vanhat katulinjat ja kadunnimet. Kaavoitusarkkitehti Iina Paasikivi kertoo miten Engelin v. 1828 asemakaava muokkasi Turun keskustaa ja miten alue muuttui 1800- ja 1900 -lukujen aikana. Turun keskusta-alueen kadunnimistö pohjautuu Engelin asemakaavan nimistöön. Tästä kirjoittaa tarkemmin Tauno Perälä, joka on myös kirjoittanut artikkelin "Miten Turku sai suomenkieliset katukilvet". Meille nykyisin itsestään selvyytenä olevat katukilvet ilmestyivät poliisijärjestyksen määräyksen mukaisesti kadunkulmiin vasta 1870, ja silloin ensin ruotsinkielisinä. Suomenkielisiäkin nimikylttejä käytettiin, mutta virallisesti ne ilmestyivät vasta v. 1890 jälkeen.

Nimistö keskiajalta lähtien

Turun katuja ja toreja -julkaisun juuret ulottuvat vuoteen 1991, jolloin museolautakunta teki päätöksen julkaisuyhteistyöstä Turun kaupungin nimistötoimikunnan kanssa. Turun nimistö 1 ilmestyi 1996 ja Turun nimistö 2 julkaistiin 2001. Näiden monistetyyppisten julkaisujen edellä mainitut artikkelit julkaistaan osana tätä teosta päivitettyinä ja osin uusin kuvin. Edesmenneen asemakaava-arkkitehti Hilkka Junnilan selvitystä keskikaupunkialueen nimistöstä vuosina 1830-1999 on nyt kuvitettu havainnollistavin, mielenkiintoisin vanhoin valokuvin. Uutuutena julkaisussa on vihdoin mukana selvitys Turun vanhimmasta katunimistöstä aina keskiajalta lähtien. Tämän osion ovat kirjoittaneet Juhani Kostet ja tutkija Sanna Kupila.

Vähitellen kadunnimiä ryhdyttiin antamaan suunnitelmallisesti ja kaupunkiin perustettiin nimistötoimikunta, jonka roolista kadunnimien antajana kirjoittaa nimistötoimikunnan nykyinen jäsen FL Veikko Laakso. Edesmenneen Hilkka Junnilan lisäksi kirjan kirjoittajista Tauno Perälä on kuulunut toimikuntaan ja Iina Paasikivi on toiminut nimistötoimikunnan esittelijänä vuodesta 1989 lähtien.

Teoksen ovat toimittaneet Turun museokeskuksen tutkijat Sanna Kupila ja Marita Söderström. Graafisen suunnittelun on tehnyt Ulla Kujansuu. Turun Ympäristö- ja kaavoitusvirasto yhdessä Turun museokeskuksen kanssa on mahdollistanut julkaisun painattamisen.

Turun katuja ja toreja. Nimistöhistoriaa keskiajalta nykypäivään (Turun museokeskus)