rakennusperinto.fi

Porvoon tuomiokirkko kuuluu tärkeimpiin keskiaikaisiin kivikirkkoihimme. Sen paikalla on ollut jo 1300-luvulla puukirkko. 1400-luvun puolivälissä rakennetun kivikirkon kanssa samaan ryhmään kuuluvat Sipoon, Pernajan ja Pyhtään kirkot. Ne on todennäköisesti toteutettu saman mestarin valvonnassa, niissä on käytetty samanlaisia muototiiliä ja päätykolmioiden koristelut muistuttavat toisiaan. Porvoon kirkko on ryhmän suurin.

Porvoon tuomiokirkko ja sen tapulin alaosa ovat ainoat keskiaikaisesta kaupungista säilyneet rakennukset, ja niiden merkitys Porvoon kaupunkikuvassa on ehdottoman keskeinen ja tärkeä. Porvoo perustettiin noin vuonna 1380, ja vanhimmat säilyneet kaupunkioikeudet ovat vuodelta 1546.

Kirkko paloi 12.5.1708, ja holvit sortuivat keskilaivan kuoriholvia ja pohjoislaivan holveja lukuun ottamatta. Uudenkaupungin rauhan jälkeen 1721 tuomiokapituli siirtyi Viipurista Porvooseen ja kirkosta tuli tuomiokirkko. 1720-luvulla tehtiin uudet etelä- ja keskilaivan holvit. Kirkon nykyinen kiinteä sisustus, kuten oloissamme ainutlaatuiset kaksoislehterit ovat 1760- luvulta. Kirkkoon 1790-luvulla hankituista uruista on jäljellä vielä urkufasadi. Urkukoneisto on uusittu. Porvoolaiset porvarit lahjoittivat kirkkoon arvoesineitä mm. kruunut kattoon. 

Porvoon valtiopäivien 1809 avajaisjuhlallisuudet pidettiin tuomiokirkossa, jossa oli tilaisuutta varten Aleksanteri I:n valtaistuin. Kirkkoon saatiin 1846 porvoolaisen A.J. Tersnodin maalaama alttaritaulu. 1880-luvun suuressa korjauksessa kirkon sisätilat maalattiin vaaleiksi ajan tyylin mukaan, ikkunoita suurennettiin ja hankittiin uudet penkit.

1941 kirkon katon ja keskiaikaisten holvien läpi mennyt palopommi paljasti rappauksen alla suojassa olleet keskiaikaiset maalaukset. Ne otettiin esiin 1950-luvun restaurointitöissä. Seuraava suuri korjaus tehtiin 1977 ja – 78. Tuolloin tehtiin tutkimuskaivaus ja sisustuksen alkuperäinen 1700-luvun väri, hieno vihertävä marmorointi otettiin esiin.

Museovirasto ohjaa korjaustöitä

Palokunta sammuttaa ensin palon ja poliisi tutkii syttymissyytä. Hyvin nopeasti paikalla ovat myös Museoviraston arkkitehdit, jotka ottavat kantaa suojeluun vaikuttaviin ratkaisuihin. Kirkkojen suojelusta vastaavat kirkkohallitus ja Museovirasto yhdessä.

Vanhojen holvien tukeminen on Museoviraston yliarkkitehti Martti Jokisen mukaan hankalaa, sillä niiden rakenteissa on vain oman painon aiheuttama puristus. Jos sitä keventää alhaaltapäin pönkkäämällä, menettää se tämän puristuksen ja holvin rakenne menettää lujuutensa.

 Kirkkojen paloturvallisuutta on pohdittu ja tutkittu paljon, ja menetelmät ovat jo pitkälle kehittyneet. Mutta vaikka miten varaudutaan, on erityisesti tuhopolttoja vaikea ehkäistä ennalta.

Museoviraston rakennushistorian osasto on valmistautunut dokumentoimaan nopeasti kirkon holvit ja päätykolmiot, mikäli rakenteet uhkaavat sortua. Jälleenrakennusta vasten kirkon mittauksia tarkennetaan ja täydennetään joka tapauksessa. Porvoon tuomiokirkkoa on dokumentointu useassa eri jaksossa alkaen 1870-luvulta. Uusimmat mittaukset ovat 1970-luvun lopulta ja liittyvät arkeologisiin kaivauksiin ja restaurointitöihin. Tuolloin valokuvattiin myös kirkon kattotuolirakenteet.

Keskiaikaiset maalaukset dokumentoitiin valokuvaamalla vain kaksi viikkoa ennen paloa. Tällä on suuri merkitys maalauksia konservoitaessa.

Tietoa historiallisten rakennusten paloturvallisuudesta
Linnajoen kaupunki. Tietoa Porvoon synnystä ja kaupungin keskiaikaisesta elämästä (vaatii Flash-laajennuksen)

Muualla palvelussamme

Porvoon kirkko ja kellotapuli keskiajalla
Artikkeli keskiaikaisista kivikirkoistamme
Artikkeli suomalaisesta historiallisesta kaupungista
Keskiajasta Suomessa

Porvoon tuomiokirkon korjaus - kaikki uutiset