Rakennusperinto.fi -logorakennusperinto.fi

Porvoon tuomiokirkon vaurioista suuri osa on jo korjattu

5.4.2007

Porvoon tuomiokirkon vaurioista on merkittävä osa jo korjattu. Ulkopuolelta kaikkien 16 tiiliholvin, kivipäätyjen saumat ja halkeamat on täytetty ja kupoleiden pinnat on osin slammattu. Työ on tehty konservaattori Tiina Sonnisen johdolla kalkkilaastispesialisti, fil. tri Thorborg von Konowin kalkkilaastireseptejä noudattaen. Myös kirkon sisäpintojen puhdistaminen ja paikkakorjaaminen on vauhdissa.

 Museoviraston rakennuskonservaattorit ovat osallistuneet puhdistuskokeiden tekemiseen ja puhdistusmenetelmien valintaan. Konservointia jatketaan Museoviraston valvonnassa niin, että kaikista työvaiheista tehdään ilmoitus ennen työn suorituksen aloittamista ja raportoidaan työn suorituksen jälkeen rakennuskonservaattori Elisa Heikkilälle. Museovirasto on mitannut ja valokuvannut palosta säilyneet fragmentit, ja neuvonut ja ohjannut suunnittelua virkatyönä ja maksutta.  

Viime toukokuisessa tulipalossa Porvoon tuomiokirkon puiset kattorakenteet tuhoutuivat täysin. Myös sakariston kattorakenteet paloivat ja asehuoneen sekä eteisen kattorakenteet vaurioituivat pahasti. Kirkon kiviosat ja sisärakenteet pintoineen edellyttävät vaativaa restaurointia ja konservointia ennen kirkon uudelleen käyttöön ottoa. Kivirakenteiden ja pintojen pahin uhka on ollut niiden vettyminen paikoittain erittäin pahasti. Vesiongelman lisäksi savu on aiheuttanut kirkossa laajoja puhdistustarpeita.

Museovirasto antoi helmikuun lopulla lausunnon korjaustöiden rakennuslupaa varten pääsuunnittelija Ulla Raholan pääpiirustuksista ja rakennusselityksistä. Lisäksi virastossa on tutustuttu Insinööritoimisto Pentinmikko Oy:n rakennesuunnitelmiin ja Insinööritoimisto Leo Maaskola Oy:n LVI- ja sähkösuunnitelmiin.

Ulkoseinät puhdistetaan mekaanisesti ja ehkä painepesulla 

Luonnonkivestä ja tiilestä muuratut ulkoseinät korjataan, rappausta paikataan osin kalkkilaastilla ja tulipalon aiheuttamat terva- ym. roiskeet puhdistetaan. Lopuksi seinät maalataan kalkkimaalilla. Ulkoseiniä puhdistetaan mahdollisesti painepesulla, mutta joka tapauksessa seinät tulee puhdistaa mekaanisesti esim. teräsharjalla, jotta kalkkimaali varmasti pysyy kiinni alustassa.

Käyttökiellossa olleet lehterit haluttaisiin ottaa käyttöön

Aiemmin käyttökiellossa olleet 1700-luvun ylemmät lehterit halutaan korjauksen jälkeen ottaa uudelleen käyttöön. Sen vuoksi lehterialueet sprinkleröidään, ja lehtereiden alapuoliset, 1970-luvun lopulla rakennetut, alaslasketut katot poistetaan, jolloin lehtereiden puurakenteet tulevat taas näkyviin. Samalla poistuu alakattoon kiinnitetty valaistus ja valaistus hoidetaan uusilla jalkalampuilla ja katosta ripustetuilla valaisimilla. Kirkon penkit maalataan ja värisävy haetaan aikaisemmasta vihreästä, joka on nähtävissä ylälehterin penkeissä. Sisäseinien rappausten konservointia jatketaan.

Kaivutyöt kirkkotarhassa pitää minimoida

Kirkkotarha on ollut alun perin nykyistä pienempi. Nykyisen tarhan alueella sijaitsee kirkkomaan alkuperäisen muurin perustus sekä mahdollisesti tapulin (nykyinen tapuli ei ole välttämättä toiminut keskiajalla tapulina) ja muiden rakennusten ja rakennelmien jäännöksiä. Nykyisen kirkkotarhan reuna-alueet ovat olleet keskiajalla kaupunkialuetta, eli alueella voi olla myös tavalliseen kaupunkiasutukseen liittyviä ja jopa sitä vanhempia jäännöksiä. 1600-luvun tiedon mukaan kirkon ympärillä on ollut kirkonkylä ennen kaupungin perustamista. C. J. Gardbergin teorian mukaan Porvoon kaupungin vanhin, 1300-luvun loppupuolella rakennettu osa on sijainnut kirkonmäellä.

Uusittava lämpö-, vesi-, ilmanvaihto- ja sähkötekniikka sekä sprinklerijärjestelmä edellyttävät useiden kaivantojen tekemistä kirkkotarhaan. Museovirasto edellyttää, että kirkkotarhan, muurin sisäpuolisen alueen, kaivutyöt tehdään kahden arkeologin valvonnassa. Lisäksi kaivutyöt on syytä minimoida ja vanhoja kaivantoja on hyödynnettävä.  

Katto tehdään massiivipuusta

Tulipalossa puiset kattorakenteet tuhoutuivat täysin. Uusi kattorakenne perustuu massiivipuutavaran käyttöön niin, että kattoristikoiden liitokset tehdään pultein ja mutterein. Ullakon sprinkleröinnin uskotaan varmistavan pulttiliitosten pitävyyden myös palotilanteessa. Kattoristikot on kannatettu ulkoseinämuurien lisäksi tiilipilareista, joiden ensisijainen tehtävä on kannatella tiiliholveja. Kattorakenteiden ja paanukatteen suunnitelmien detaljit tarkentuvat työvaiheiden aikana. Jokaista työvaihetta edeltää mallikatselmus, johon Museoviraston rakennekonservaattori Olli Cavén osallistuu ja hyväksyy tai hylkää esitetyt työtavat.

Museoviraston lausunto rakennuslupaa varten

Porvoon tuomiokirkon korjaus - kaikki uutiset



kasityo.jpg
Konservaattoreilla riittää työtä Porvoossa vielä pitkään. Elisa Heikkilä, MV/RHO.

toissa2.jpg
Sisäseinät on puhdistettu. Elisa Heikkilä, MV/RHO.
 

holvit.jpg
Kupolien saumat on korjattu ja kupolit on slammattu. Elisa Heikkilä, MV/RHO.

laajasisa.jpg
Ylempien lehterien käyttöä joudutaan pohtimaan tarkasti paloturvallisuuden takia. Elisa Heikkilä, MV/RHO.

toissa1.jpg
Kosteusmittaria varten porattiin seiniin reikiä. Sammutustöissä kastuneet seinät eivät ole vieläkään kuivat. Elisa Heikkilä, MV/RHO.