Etusivu » Hikiän asemaa kunnostetaan » Aseman kuntoa arvioidaan, Hikiän asema, osa 2.
Aseman kuntoa arvioidaan, Hikiän asema, osa 2.
1.12.2008
Koivistot ovat pikkuhiljaa tutustuneet asemaansa, arvioineet kiireisimpiä korjaustarpeita ja suunnitelleet uutta kotiaan. Kaupan mukana tuli asemapiirros ja joitakin kuntoraportteja. Koivistot ovat selvitelleet rakennusten historiaa ja perehtyneet korjaustapoihin.
– Olemme hankkineet paljon kirjallisuutta mm rautatieasemien korjausohjeita ja korjauskortteja.
Asemarakennus on rakennettu tyyppipiirustusten mukaan 1868, ja sitä on laajennettu 1873 ja 1904. Asema jäi kylmilleen 1997–98. Sen edestä siirrettiin seisake kauemmas vuonna 2005, ja samalla purettiin vanha laituri. Periaatteessa ratahallintokeskuksen alue alkaa heti rakennuksen seinästä, mutta rajankäyntiä ei ole vielä tehty.
– Asemarakennuksen noin 70 neliömetrin suuruinen asunto on vuokrattu. Vuokralainen on asunut siellä jo kymmenen vuotta, emmekä vielä ole irtisanoneet häntä. Käytännössä meidän on muutettava tänne, kun vuokralainen lähtee. Tilaa ei oikein voi jättää tyhjilleen, Kaisa Koivisto arvelee. Senaatin mukaan asemarakennus on 200 neliön suuruinen, omissa mittauksissa hän on päätynyt 175 neliöön.
– Olemme tutkineet talon kuntoa itse ja tuttavien kanssa. Olen käynyt tuolla kivijalassa, eikä perustuksissa näkynyt homeita tai kosteutta. Toisaalta kivijalasta pääsee näkemään vain pienen osan perustusta, Kaisa Koivisto kertoo. Pääpiirteissään asemarakennus on hyvässä kunnossa, sen muuttaminen kodiksi teettää kuitenkin töitä.
Akku- ja relehuone muuttuvat kylpyhuoneeksi ja kirjastoksi
Päädyn 1960-luvun betoniporras otetaan pois, jotta voidaan korjata sen lahottama seinä. Peltikatto on kunnossa, ja matalassa vintissä näkee, ettei katto ole koskaan vuotanut. Sen sijaan syöksytorvet puuttuvat, mikä on saanut seinät, etenkin kulmista kastumaan. Lisäksi pienen poikkipäädyn alla kivijalka on liikkunut.
Aseman pohjakaava muutettiin 1960. Tuolloin toisen luokan odotushuone suljettiin yleisöltä ja muutettiin toimistoksi. Jäljelle jäi vain yksi odotushuone, alkuperäinen kolmannen luokan odotushuone. Samaan aikaan rakennettuihin akku- ja relehuoneisiin Koivistot ovat suunnitelleet kirjaston ja kylpyhuoneen. Pohjakaavaa ei aiota muuttaa, myös lippuluukku säilytetään. Sisäkatot ovat kaikki alkuperäisiä.
Vesijohtoa ja viemäriä ei ole, joten ne pitää tehdä. LVI- ja sähkösuunnitelmat teetetään ja toteutetaan ammattilaisvoimin, sen sijaan sisäpinnat, ovet ja ikkunat Koivistot aikovat tehdä itse. – Kun ottaa huomioon, etten osaa mitään, niin nyt on aika opetella, toteaa Kaisa Koivisto.
Isompia töitä ei aloiteta ennen asemakaavan muutosta. Urpo Koivisto aikoo kuitenkin kunnostaa ikkunat nykyisen kodin kellarissa talven aikana. Ikkunoiden ulkolasit ovat suurimmaksi osaksi suupuhallettua lasia. Rikkoutuneet joudutaan kunnostamaan tavallisella lasilla.
Käytännön työn lisäksi aseman omistaminen voi innostaa myös uuteen keräilyharrastukseen: kaupan mukana tuli resiina ja tuttavilta VR:n posliininen potta.
MLI
Koko sarja:
Hikiän asemaa kunnostetaan
