Etusivu » Hoito ja korjaaminen » Rakennusmateriaaleja » Rakennuspaperit
Rakennuspaperit
Paperi ja pahvi tehtiin aluksi lumpuista eli käytetyistä vaatteista. Ne hajoitettiin vedessä massaksi ja siitä muotoiltiin arkkeja käsiviiralla. Kuitujen irrottaminen puusta kehitettiin 1800-luvun alkupuolella. Mekaanisessa kuiduttamisessa pöllit hiotaan hiokkeeksi. Suomessa hiokkeen valmistus alkoi vuonna 1865. Kemiallisessa käsittelyssä haketta keitetään erilaisissa lipeä- tai rikkipitoisissa aineissa. Kemiallinen puuteollisuus alkoi maassamme 1870-luvulla.
Rakentamisessa on yleensä käytetty halvimpia paperilaatuja, jopa kierrätyspaperia. Moni mielenkiintoinen vanha asiapaperi on säilynyt hirsiseinään liisteröityneenä. Ulkokäyttöön tulevia papereita on kyllästetty puu- tai kivihiilitervalla sekä bitumilla.
Vanhimpia tapoja siloittaa ja tiivistää sisäpintoja on ollut niiden paperoiminen joko liisteröimällä tai pingottamalla. Paperi liisteröitiin joko suoraan pintaan tai esimerkiksi saavilaastikerroksen päälle. Pingottaminen perustuu reunoistaan kiinnitetyn paperin kiristymiseen kuivuessa. Erityisen suosituksi pingottaminen tuli, kun 1800-luvun loppupuolella paperitehtaat ryhtyivät valmistamaan rullalla myytävää pinkopahvia ja kattoihin ohuempaa pinkopaperia. 1930-50-lukujen menestystuotteita olivat huoneenkorkuisina rullina myytävät pahvitapetit, joista kuuluisin lienee Enso-pahvi.
Paperia käytettiin myös välipohjien ja lautarakenteiden tiivistämiseen. Tyypillisessä rintamamiestalon ulkoseinässä rakennekerrokset olivat: ulkovuoraus, tervapahvi, vinolaudoitus, pahvi, runko ja purueriste, pahvi, vinolaudoitus, pinkopahvi tai huokoinen kuitulevy.
Paperikerroksia ei pitäisi turhaan repiä pois. Etenkin sisäpintojen pahvi- ja tapettikerroksiin on tallennettu talon historiaa. Muuallakaan hengittävät paperikerrokset eivät aiheuta riskiä rakenteelle. Paperia voi edelleen käyttää sekä rakenteissa että niidne pinnalla, sillä se lisää edullisesti rakennuksen tuulitiiviyttä.
Muualla palvelussamme
Linkit
Sisäpintojen huolto ja korjaus. Tietoa mm. pinkopahvista.
http://www.talotori.net/okorjaussisapinnat.php
[Talotori.net]
