Etusivu » Hoito ja korjaaminen » Rakennusmateriaaleja » Lämmöneristeet
Lämmöneristeet
Hirsi- ja tiilitaloissa kantava runko muodostaa myös lämmöneristeen. Seinärakenteen tiiviyttä ja lämmönpitävyyttä voi parantaa mm. rappaamalla, laudoittamalla ja paperoimalla. Välipohjien täytteenä on käytetty monenlaisia helposti saatavilla olevia ja halpoja materiaaleja: kuivattua maata ja hiekkaa, turvetta, sahanpurua ja kutterinlastua sekä näiden sekoituksia. Alimmaksi tuli yleensä tiivistävä kerros esimerkiksi sammalta tai paperia, ja päällimmäiseksi laitettiin ns. painomaata.
Rankorakenteisissa lautataloissa kantava runko ja lämmöneriste ovat erilliset. 1900-luvun alkupuolella tavallisin eristemateriaali oli sahateollisuuden jätteenä syntynyt sahanpuru ja kutterinlastu. Näitä sekoitettiin sopivan kuohkeaksi ja painumattomaksi eristeeksi. Puutaloissa on 1930-luvulta lähtien parannettu lämmönpitävyyttä huokoisella kuitulevyllä eli insuliitilla.
Jälleenrakennuskaudelta lähtien lämmöneristeenä on tavallisimmin käytetty mineraalivilloja: kivi- ja lasivillaa. Lasivillaa valmistetaan vetämällä sulaa lasimassaa linkojen läpi kuiduiksi. Lasivillan valmistus alkoi Ruotsissa 1935 ja Suomessa 1941.Vanhimmat lasivillamatot tehtiin ompelemalla irtovillaa papereiden väliin. Kivivillan eli vuorivanun kotimainen valmistus alkoi 1940-luvun alussa. Kivivillassa sula kivimassa venytetään kuiduiksi.Vuonna 1952 alettiin käyttää muovia mineraalivillalevyjen sideaineena.
Puukuituvillaa (selluvillaa) on Suomessa valmistettu 1970-luvulta alkaen. Keräyspaperiin lisätään booraksia ja boorihappoa lahon- ja palonestoaineeksi. Erilaisia luonnonkuitueristelevyjä valmistetaan lisäksi mm. pellavasta, viskoosista ja selluloosasta.
Kuivana säilynyttä vanhaa eristettä ei tarvitse varmuuden vuoksi vaihtaa. Kastuneet ja homehtuneet eristeet on turvallisinta uusia vastaavalla eristeellä. Etenkin purueristeessä kosteusvauriot jäävät yleensä hyvin paikallisiksi.
Linkit
Kosteusteknisesti turvallinen sahanpurueristeinen pientalo.
http://www.hut.fi/Yksikot/Talo/abstract/tiiv118.htm
[Kauriinvaha E., Sutela R., Yrjölä R., Viljanen M. 2001]
