rakennusperinto.fi

Talossanne on ilman laastia rakennettu luonnonkiviperustus, joka on yleinen kyseisen aikakauden hirsirakennuksissa. Pienten hirsitalojen perustuksissa kantaviksi kohdiksi riittävät rakennuksen nurkat ja ulko- ja väliseinien liittymäkohdat, mutta suuremmissa taloissa tukea tarvitaan myös pitkillä seinäväleillä. Hirsirakenne on siitä kiitollinen, että se kantaa melko hyvin itsensä, vaikka yksi nurkkakivi olisikin väliaikaisesti pois paikaltaan. Jos itse hirsirakenteessa ei ole painumisesta johtuvia vaurioita, voi perustusten korjaus hoitua hyvinkin pienillä toimenpiteillä.

Ennen korjaustöihin ryhtymistä kannattaa tutkia mistä kiven painuminen johtuu. Aluksi tarkastetaan, että räystäskourut ja syöksytorvet ovat ehjiä ja puhtaita roskista ja että maanpinta viettää seinänvierustoilta poispäin, jolloin sade- ja pintavedet eivät pääse valumaan sokkelin viereen tai rakennuksen alle. Jos nämä perusasiat ovat kunnossa, kannattaa seuraavaksi selvittää tarkemmin perustusten rakenne, kunto ja maapohjan laatu sekä rakennuksen lähituntumassa mahdollisesti tapahtuneet muutokset. Kivijalan vaurioihin voi löytyä lukuisia syitä. Joskus ongelman takana on pehmeä maaperä tai maan routiminen, toisinaan syynä voivat olla kivijalan vierellä tehdyt kaivuutyöt tai puiden juuret, jotka vääntävät perustuskiviä pois paikoiltaan.

Korjaustyöt täytyy aina suunnitella yksilöllisesti tilanteen mukaan. Suosittelenkin teitä turvautumaan kokeneen rakennesuunnittelijan apuun. Hän osaa arvioida tilanteen ja lisätutkimusten tarpeen teidän kohteessanne. Helpoimmassa tapauksessa korjaukseksi riittää, että nurkkakivi nostetaan takaisin paikoilleen ja tuetaan tarvittaessa uusilla kivillä. Jos painuminen ei tämän jälkeen enää jatku, ei lisätoimenpiteitä tarvita. Hankalammissa tapauksissa perustuksia voidaan joutua vahvistamaan laajoiltakin alueilta valamalla kivijalan alle betonisia paalu- ja anturarakenteita. Kaikki vaativammat perustuskorjausten suunnittelu- ja toteutustyöt kannattaa aina jättää ammattilaisten hoidettaviksi.

Vastaus Museoviraston rakennushistorian osastolta.