Etusivu » Hoito ja korjaaminen » Artikkelit » Miten villiintynyt puutarha kunnostetaan?
Miten villiintynyt puutarha kunnostetaan?
Olemme ostaneet vanhan talon, jossa on villiintynyt puutarha. Haluaisimme kunnostaa sen perinteistä tyyliä noudattaen. Mistä lähdemme liikkeelle ja mistä saa tietoa tai apua?
Onneksi olkoon, "villiintynyt" puutarha on kuin avaamaton lahjapaketti!
Kysymyksestäsi ei käy ilmi minkälaisesta talosta ja puutarhasta on kysymys, mutta seuraavat yleissäännöt pätevät kaikenlaisiin tavallisiin talonpihoihin.
Piha on talon jatke, piha myös yhdistää talosi katuun, tiehen ja toisiin taloihin. Piha on omaa käyttöä varten, mutta useimmiten näkyy myös muille. Rakennus pihoineen liittyy ympäristöönsä, ja rajautuu siitä näkösuojin. Myös aidat, portit, kujat ja tiet kuuluvat pihapiiriin. Samoin kuin rakennushistoriallisissa selvityksissä pyritään selvittämään mitä eri korjausvaiheita vanha rakennus on käynyt läpi, niin myös pihan kanssa.
Pihan kunnostuksen avuksi tarvitaan monenlaisia tietoja tontin käyttötarkoituksista, omistajista, kasveista ja materiaaleista. Vanhat valokuvat kertovat paljon ja niistä saa hyvää apua kunnostustöitä suunniteltaessa. Talosta ja sen lähiympäristöstä säilyneitä vanhoja valokuvia kannattaa tutkia. Kysy myös naapureiltasi ja katsele heidän pihojaan eri vuodenaikoina. Tärkein lähde on kuitenkin piha itse.
Kasviaines saattaa tulla esiin maata muokatessa, hautautuneet kiveykset paljastua... Muista että pihasi multa on arvokasta: siinä on paitsi paljon ravinteita myös paljon siemeniä, juurakoita ja kasveja, joita et vielä ehkä näe tai ainakaan tunnista. Vanhoihin puutarhoihin on usein valikoitunut hienoja kasveja, joita ei enää kaupasta löydä. Älä siis kärrää multaa pois tontilta! Perkaa ensin roskat pois, leikkaa kuivuneet oksat, haravoi ja siivoa pihasi, katso ensimmäisenä keväänä miillaista kasvillisuutta pihaltasi nousee, tee mielellään kartta, johon merkitset löytämäsi.
Suomalaisten maaseutupihojen monet ensimmäiset kasvit haettiin yleensä lähiympäristön niityiltä ja kedoilta. Monivuotiset kellokukat, metsäruusut, kurjenmiekat ja kullerot koristavat nykyisinkin useita vanhoja puutarhoja. Paikkakunnalla luontaisesti viihtyvät kasvit ovat kestäviä myös kotipihassa niille sopivilla kasvupaikoilla. Monasti vanhat maatiaiskannat ja luonnonkasvit kukoistavatkin puutarhassa jalostetumpien lajikkeiden veroisina, mutta huomattavasti helppohoitoisempina. Suomalaiset perinnekasvit ovat osa kulttuurimaisemaa ja historiaa. Maalla perinnekasvit ovat kautta aikojen levinneet talosta taloon ja naapurilta toiselle lahjoituksina ja vaihtokauppoina.
Rakennusten pihojen tulisi olla tyypiltään rakennuksen alkuperäistä luonnetta ja tehtävää vastaavia. Kartanon, maalaistalon ja huvilan pihat ja ympäristöt ovat olleet erilaisia. Myös eri osissa maata on erilaisia perinteitä. Käänny paikkakuntasi museon, omakoti- tai kotiseutuyhdistyksen puoleen. Heiltä voit saada arvokasta tietoa ja taitoa.
Ammattiapua löytyy mm. Viherympäristöliitosta. Liitto julkaisee vuosittain ns.Vihreän kirjan, johon on koottu viheralan hankinta- ja osoitehakemisto http://www.viherymparisto.fi/Lehti/Sivu/vihreakirja . Runsaasti eri puolilla maata sijaitsevia taimistoja on koottuna osoitteessa www.taimistoviljelijat.fi .
Maatiainen pyrkii säilyttämään vanhoja, usein jo unohdettujakin perinnekasveja ja –eläimiä www.maatiainen.fi . Katso myös www.hyotykasviyhdistys.fi http://linnaeus.nrm.se/flora/ , www.yle.fi/tv1ope/puutarha/ , www.internetix.fi/projektit/kasvit jne.
Seuraavassa joitakin hyviä kirjoja, joita voit kevättä odotellessa selailla. Tärkeintä on että tutustut pihaasi, opit hoitamaan sitä ja nauttimaan siitä. Perinnepiha syntyy vain sukupolvien työllä ja arvostuksella.
Marja Ivars, Museoviraston rakennushistorian osasto
----
Alanko, Pentti, Kahila, Pirkko, Ukonhattu ja ahkeraliisa. Perinteiset koriste- ja hyötykasvit. 1994
Alanko, Pentti, Kahila, Pirkko, Palava rakkaus ja särkynyt sydän. 2005
Hautamäki, Ranja, Portti puutarhaan. Historiallisten puistojen inventointiopas. Museoviraston rakennushistorian osaston julkaisuja 21. Edita Oy. Helsinki 2000.
Hortus Fennicus - Suomen puutarhataide ja historialliset puutarhat. Viherympäristöliiton julkaisu 17. 2000.
Kovanen, Luostarinen, Lahdenvesi-Korhonen. Koppelj, sarani ja kokkitalli - opas maatalouden rakennusperinnön vaalimiseen Etelä-Savossa. Etelä-Savon TE-keskus, Pro Agria Etelä-Savon Maaseutukeskus, Maa- ja kotitalousnaisten piirikeskus 2004.
Mäkien laella ja rantakylillä. Opas maaseutumaiseman hoitoon Pohjois-Savossa. Pohjois-Savon TE-keskus, Pro Agria Pohjois-Savon Maaseutukeskus, Maa- ja kotitalousnaiset 2003.
Puistot ja puutarhat -julkaisu. Julkaisija: Suomen Kotiseutuliitto / Suomen Kotiseutuliiton julkaisuja A:11
Ranta, Sirkka-Liisa, Seppovaara, Juhani, Maatilan pihapiiri. Suomalaisen kirjallisuuden seuran toimituksia 883. 2003.
Riukuaita ja pärekatto. Opas perinteisestä rakentamisesta. Maa-ja kotitalousnaisten keskus, Museovirasto 2001.
Ruoff, Eeva, Vanhoja suomalaisia puutarhoja. 2001.