Rakennusperinto.fi -logorakennusperinto.fi

Miten talon alkuperäinen väri selvitetään?

Marja Sahlberg, Museovirasto

 

Omistamme vanhan puutalon, joka on rakennettu vuonna 1904. Suunnitelmissamme on maalata talon ulkoseinät ensi kesänä ja haluaisimme selvittää mikä on ollut talon alkuperäinen väri. Saamamme tiedon mukaan seinät ovat olleet alun perin keltaiset, mutta miten saamme selville tarkan värisävyn?

honkaharjujoutsa.jpg
1900-luvun alussa rakennetuista taloista saattaa jo löytyä rakennuspiirustuksia, joista selviää arkkitehdin suunnittelema alkuperäinen väritys. Kuvan piirros Joutsan Honkaharjusta
 

Vanhan rakennuksen alkuperäisen värisävyn selvittäminen on usein salapoliisityötä, jossa tarvitaan paitsi kärsivällisyyttä, myös tarkkaa silmää ja vakaata kättä. Tietoja rakennuksen värityksen historiasta voi toki löytyä vanhoista asiakirjoista tai lähimmästä maakuntamuseosta, mutta tärkein lähde on kuitenkin rakennus itse. Jos talon vanhoja maalikerroksia ei ole vuosien aikana poistettu, on alkuperäinen värisävy useimmiten selvitettävissä.

Uusintamaalauksen yhteydessä värisävyn valintaa ei ole syytä tehdä hätiköiden, sillä talon ensimmäinen väri ei aina välttämättä ole se ainoa oikea vaihtoehto. Toki alkuperäinen värisävy on usein rakennuksen arkkitehtuuriin luontevin valinta. Toisinaan talo ympäristöineen on kuitenkin vuosien saatossa kokenut niin suuria muutoksia, että joku myöhemmistä värisävyistä onkin nykytilanteeseen sopivampi.

variportaat.jpg
Ulkoseinän maalipintaa on poistettu kerroksittain. Esiin saadut ”väriportaat” antavat hyvän kuvan julkisivun värityksen historiasta. MV/RHO 2005
 

Väritutkimusta voi tehdä itse

Rakennuksen värikerroksia on melko helppo tutkia omatoimisesti, mutta myös ammattilaisen apuun voi turvautua. Väritutkimuksia tekevät rakennus- ja pintakonservaattorit, joiden yhteystietoja voi kysellä maakuntamuseoista tai etsiä palveluhakemistoista.

Väritutkimus aloitetaan valitsemalla tutkimuspaikat. Rakennuksen ulkoväritys on kokonaisuus, johon kuuluvat seinäpintojen lisäksi myös listoitukset, karmit, ikkunat, ovet, kuistit ja muut yksityiskohdat. Kaikkien pintojen väritys pitäisi tutkia erikseen, jotta kokonaiskuva rakennuksen alkuperäisestä värityksestä olisi mahdollisimman luotettava. Otollisimpia paikkoja tutkimukselle ovat sellaiset julkisivun osat, jotka ovat parhaiten olleet suojassa kulutukselta. Näytteitä kannattaakin ottaa räystäiden suojasta tai sellaisilta julkisivuilta, joissa maalipinnat ovat säilyneet parhaiten. Joskus voi vaikka ikkunalistan alta löytyä kaistale alkuperäistä maalia, joka on muilta seinäpinnoilta aikojen kuluessa poistettu.


RBG159_2.jpg
Kun vanhoja värikerroksia on saatu esiin, mietitään mikä valitaan uuden maalin väriksi. MV/RHO.
 

Jokaisesta värikerroksesta otetaan näyte

Maalipintojen tutkiminen sujuu yksinkertaisilla työvälineillä. Terävän kirurginveitsen avulla voidaan maalia irrottaa pieneltä alalta varovasti kerros kerrokselta edeten puupintaa kohden. Työtä voi helpottaa, jos maalipintaan tehdään veitsellä tai hiomapaperilla loivareunainen aloituskraateri, josta kaikki kerrokset on poistettu puuhun asti. Kraaterin reunoilta näkee mitä kerroksia kohdasta voi löytyä ja niitä on sitten helppo rapsuttaa pois portaittain. Jokaisesta värikerroksesta on hyvä ottaa talteen näyte vaikka kirjekuoreen tai lasillisten diakehysten väliin.

anjala_135_2.jpg
Asiantuntijat arvioivat eri vaihtoehtoja. MV/RHO.
 

Alta paljastuvia värisävyjä tarkasteltaessa on hyvä muistaa, että öljymaali on usein pohjustettu valkoisella pohjamaalilla, joten vaaleita kerroksia ei pidä erehtyä luulemaan varsinaiseksi värisävyksi. Toiseksi öljymaali kellastuu peitettynä jonkin verran, joten paljastuva värisävy on usein keltaisempi kuin mikä se on alun perin ollut. Esimerkiksi sininen väri voi näyttää vihertävämmältä ja keltaisen pinnan sävy voi olla alkuperäistä voimakkaampi.

RBG160_2.jpg
Runebergin kodin alkuperäiseksi väriksi paljastui yllättävän tumma okra. MV/RHO.