Etusivu » Hoito ja korjaaminen » Artikkelit » Pientalon pitkän tähtäimen suunnitelma
Pientalon pitkän tähtäimen suunnitelma
Selja Flink, Museovirasto
Pientalon omistajan olisi hyvä laatia tarvittavista korjauksista yleispiirteinen pitkän tähtäimen suunnitelma (PTS). Siihen kirjataan kaikkien rakenteiden ja järjestelmien korjaustarpeet, toteuttamisaika ja kustannukset. Kun korjauksia tehdään suunnitelmallisesti, niihin on mahdollista varautua taloudellisesti.
Suunnitelmaan voidaan kirjata myös toteutetut toimenpiteet ja niiden oleelliset yksityiskohdat. Samaan kansioon liitetään tehtyjen korjausten urakkasopimukset, materiaalikuitit jne. Jatkoa ajatellen on tärkeää merkitä muistiin käytetyt materiaalit ja niiden hoito-ohjeet sekä maalityypit ja värisävyt.
Oheinen lomake on yksinkertainen malli suunnitelman laatimiseen. Rakennuskirjakaupoista voi tiedustella valmiita kirjallisia ja digitaalisia tuotteita.
Rakennusosa
Kukin rakennusosa tai järjestelmä kuvaillaan lyhyesti: mitä materiaalia se on, millainen rakenne, onko erityispiirteitä? Rakennusosia voi lisätä omien tarpeiden mukaan. Esimerkiksi tekniset järjestelmät luetellaan siinä laajuudessa kuin niitä on. Kustannusarviointia voi helpottaa lukumäärien laskeminen esimerkiksi ikkunoista, samoin pinta-alojen arviointi.
Kunto
Rakennusosan kunto määritellään yleisarviona (hyvä, huono, kohtalainen). Lisäksi kirjataan havaittuja erityisongelmia.
Kuntoarvio voidaan tilata ulkopuoliselta asiantuntijalta, esimerkiksi kuntoarvioihin erikoistuneelta yritykseltä. Hyvä vaihtoehto voi olla perinteiseen rakentamiseen erikoistunut arkkitehti. Tavallisimmin kuntoarvio teetetään kiinteistön myynnin yhteydessä, mutta sen voi tilata koska tahansa. Kuntoarvio tehdään rakenteita avaamatta, joten vaurioita saattaa jäädä havaitsematta. Ongelmallisilta vaikuttavista rakenteista tai järjestelmistä voidaan tehdä tarkempia kuntotutkimuksia: esimerkiksi avata rakenteita ja ottaa näytteitä.
Rakentamisesta kiinnostunut omistaja voi toki tehdä kuntoarvion itsekin. Tärkeintä on käydä läpi kaikki rakennusosat ja järjestelmät huolellisesti ja kirjata havainnot muistiin. Valokuvaus on suositeltavaa.
Toimenpiteet
Mitä toimenpiteitä rakennusosa vaatii? Korjataanko vai uusitaanko?
Kiinteistökauppaa varten tehdyissä kuntoarvioissa rakennusosille oletetaan tietty käyttöikä, jonka jälkeen se on uusittava. Tähän on kuitenkin syytä suhtautua kriittisesti, onhan suurin osa vanhoista taloista rakennusosineen jo ylittänyt moninkertaisesti laskennallisen käyttöikänsä.
Toteutusvuosi
Kuntoarvion perusteella laaditaan suunnitelma järkevästä korjausjärjestyksestä. Rakennuksen säilymisen kannalta oleelliset asiat (perustukset, vesikatto) ovat kiireellisiä, monia muita töitä voi tehdä vähitellen.
Kustannukset
Toimenpiteistä arvioidaan kustannukset kokonaiskuvan saamiseksi. Pieniäkään korjaus- ja muutostöitä ei saa unohtaa, ja arviot pyöristetään mieluummin ylä- kuin alakanttiin.
Kustannuksia voi laskea itse materiaalihintojen perusteella. Korjaaminen on kuitenkin hyvin työvaltaista ja usein työkustannuksista kertyy yhtä paljon tai enemmän kuin materiaaleista. Vaikka aikoisikin itse tehdä jonkin työn, voi olla viisasta arvioida kustannukset ulkopuolisen työn mukaan. Tietyt työt (sähkö, LVI, hirsikorjaukset, saumapeltikatto, koristemaalaukset) on jätettävä joka tapauksessa ammattilaiselle.
Urakoitsijoilta voidaan kysyä alustavaa kustannusarvioita. Hintatietoa voi saada myös korjauskeskuksista, kunnan korjausneuvojalta ja rakennustarkastajalta.
Yhteenveto rakennuksen korjaus - ja hoitosuunnitelmasta.xls
(16,9 kilotavua)